Tiinan aluevaltuustopuhe ruotsinkielisten positiivisesta syrjinnästä Vantaa-Keravalla

Bästa ordförande, fullmäktigeledamöter, tjänsteinnehavare och alla andra som följer med, Nyt käsittelyssä oleva kaksikielisyysohjelma perustuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiatyöhön. Siinä otettiin yhdeksi isoksi tavoitteeksi ruotsinkielisen vähemmistön oikeuksien turvaaminen mahdollisimman laadukkaasti. Tästä alkoi tarmokas ohjelmatyö ruotsinkielisten palvelujen varmistamiseksi. Tänään täällä aluevaltuustossa olemme siis hyväksymässä toimintasuunnitelmaa ruotsinkielisten laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi hyvinvointialueella. Asiassa on hyvinvointialueemme väestöpohja huomioiden ajettu alusta asti metsään. Se, että aluevaltuustossa edes puhutaan kaksikielisyysohjelmasta on hyvinvointialueemme väestörakennetta tunteville tietenkin lähinnä vitsi. Vantaalla on alueita, joissa ruotsi on vasta kuudenneksi puhutuin kieli. Miten paljon resursseja aluevaltuusto, aluehallitus ja virkamieskunta on käyttänyt mm. Korsossa ja Hakunilassa ruotsia enemmän puhuttuja kieliä edustavien vähemmistöjen kuten venäläisten, virolaisten, somalialaisten, arabiankielisten ja albanialaisten laadukkaiden kielipalvelujen visioimiseen suhteessa ruotsinkielisten vastaaviin palveluihin? Kaikkiaanhan pelkästään Vantaalla puhutaan 123 eri kieltä. Kuten kaikki tiedämme, niin Suomeen on kohdistunut kuluneen 1,5 vuoden aikana pakolaisvyöry. Ukrainalaisia on tullut Suomeen vuonna 2022 enemmän kuin vuonna 2015 saapui pakolaisia Lähi-Idästä (36 000 vs. 38 000). Tilastointi laahaa asiassa pahasti perässä, mutta voidaan olettaa hyvinvointialueen väestörakenteen kokeneen jo ja kokevan tilastojen valmistuttua huomattavan muutoksen. Ukrainankielisistä saattaa hyvinkin tulla hyvinvointialueellemme taas uusi kielivähemmistö, joka on ruotsinkielistä kieliryhmää suurempi. Ukrainasta tulee myös tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia venäjänkielisiä, joten venäjänkielisten asema jo nyt suurimpana vieraskielisenä ryhmänä tulee vahvistumaan voimakkaasti seuraavassa väestötilastossa hyvinvointialueellamme. Kotikuntaa Vantaalta hakeneiden ukrainalaisten määrästä alkuvuonna 2023 voidaan päätellä Vantaan olevan prosentuaalisesti kaikkein houkuttelevin kotikunta Suomessa ukrainalaisille. Eli Vantaan ja Keravan asema Suomen monikulttuurisimpana hyvinvointialueena tulee edelleen vahvistumaan. Keravan osalta mainittakoon, että Keravalla ruotsinkielisten osuus on vain 1,2% koko väestömäärästä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoina ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Nyt nähty näytelmä valtavasta panostuksesta nimenomaan ruotsinkielisen kielivähemmistön etujen lobbaamiseen koko hyvinvointialueen organisaatiossa edustaa lähinnä ummehtuneisuutta. Missä on oikeudenmukaisuus, kun ruotsia huomattavasti suurempien vähemmistökielten palveluntarjonnasta ei juurikaan täällä puhuta? Missä on vastuullisuus näitä suurempia kielivähemmistöjä kohtaan? Emme tietääkseni elä Suomessa tai hyvinvointialueellamme enää ruotsinvallan aikaa kuten vielä 1700-luvulla. Ikävä kyllä on surullista huomata, että ruotsinkielisten etuoikeudet ovat vielä tänäkin päivänä hyvinvointialueella kieliryhmän minimaalisuuteen nähden todella suuria. Koko Suomen itsenäisyydenkin ajan pienen ruotsinkielisen vähemmistön etuoikeudet ovat positiivista syrjintää erityisesti suomenkielisiä kohtaan. Ikävä kyllä tiedän, että asiassa vedotaan mm. Suomen perustuslakiin, kielilakiin ja lukuiseen määrään alempaa lainsäädäntöä, joka pakottaa nytkin aluevaltuustomme ilmiselvään positiiviseen syrjintään ruotsinkielisen vähemmistön hyväksi kaikkien muiden ryhmien kustannuksella. Koko hyvinvointialueellamme asuu noin 6000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa. Kaikkiaan asukkaita on melkein 300 000. Kaikki tällainen lain minimivaatimukset ylittävä ruotsinkielisen taantuvan vähemmistön aseman parantaminen strategiatyöllä, ohjelmilla ja toimeenpanosuunnitelmilla on iso loukkaus 98% muita väestöryhmiä kohtaan, kun samaan aikaan valtavat sosiaaliset ongelmat koko hyvinvointialueellamme ovat räjähtämässä käsiin. Jag vill citera förra sannfinländarnas ordförande och fråga Svenska folkpartiets fullmäktigegrupp och välfärdsområdets styrelse, “Hur täcks ni?“ Jag svarar med hans ord, “nog gör ni det“.